Praha

Viimeviikonloppuna tuli tosiaan tehtyä viikonloppureissu Prahaan. 8h bussimatka kuulosti kyllä hieman puuduttavalta ennen matkan alkua, mutta hyvinhän se meni. Bussissa oli vain noin 10 henkeä joten kaikki sai leveillä ihan mielensä mukaan...itse päädyin ottamaan nokoset käyttäen hyväksi vain kolmea istuinta. Matkustimme yöbussilla, joten maisemiakaan ei pahemmin pystynyt väijymään. Senverran kuitenkin näimme, että mitä lähemmäs saavuimme kohdettamme, sitä enemmän oli lunta ympärillämme. Näytti vahvasti siltä, että vuorossa on turistileikki jäätävässä lumimyräkässä.









Prahassa oli tosiaan vielä täysi talvi päällä. Mutta ei pieni lumisade parin pakkasasteen kera lannistanut seikkailumieltämme. Tilanne näytti huomattavasti paremmalta kuin Bratislavassa pari viikkoa takaperin, lumisade nyt vaan on miellyttävämpi kuin tuo vetinen vaihtoehto. Saavuimme Prahaan klo 07 lauantaiaamuna, joten kaduilla oli melko hiljaista. Heti alkumetreillä silmään pisti kuitenkin kaupungin siisti yleisilme. Graffiteja ei pahemmin näkynyt(toisin kuin Budapestissa), eikä kerjäläisiä saati kodittomia ihmisiä. Hostelliin pääsimme luovuttamaan laukkumme vasta klo 09, joten päätimme pitää noin 45min pitkän aamupalasession kahvilassa. Kyseessä oli ehkä yksi massiivisimmista aamupaloista kautta aikojen...kahvilassa kun oli melko hyvännäköisiä leivonnaisiakin niin mentiin sitten pidemmän kaavan mukaan. Olihan sitä hyvä syödä että ei ala turistin askel laahustamaan heti alkumetreillä.


Turisteista puheenollen emme todellakaan olleet ainoat Prahassa. Prahaan oli nimittäin tullut aikamoinen turistilauma viikonloppua viettämään. Kaduilla kävellessämme ympärillä kuului jatkuvasti jotain japani/kiina akselilta, saksaa,ranskaa, espanjaa...toki suomeakin pariin otteeseen. Kokemukset paikallisesta väestöstä rajoittuivatkin pitkälti kahviloiden/baarien/ravintoloiden työntekijöihin. En tosin ihmettele että miksi Prahaan oli saapunut paljon turisteja, sillä kaupunki oli todella näkemisen arvoinen. Joki jakoi kaupungin kahteen osaan samaan tapaan kun Budapestin. Praha vaikutti melko samantyyliseltä kuin Budapest, mutta huomattavasti siistimpi...tosin hinnatkin olivat hieman korkeammat.

Päivä kului pitkälti nähtävyyksiä katsellessa ja muutamassa museossakin tuli pistäydyttyä. Sää oli kuitenkin senverran kolea, että kahviloissa tuli lämmiteltyä about 2h välein. Prahan suosituin nähtävyys, 1000 vuotta vanha linnake, oli kyllä armottomin turistirysä kautta aikojen. Jopa kirkossa oli matkaoppaita sopertamassa ties mitä kieliä ja väki nappaili kuvia minkä kerkesi. Jos ei pidä turisteista niin turistihelvetti voisi olla aika osuva sana kuvaamaan tuota suosituinta nähtävyyttä Prahassa.














Usean kilometrin tallustelun jälkeen oli vihdoin illallisen aika. Päätimme illallistaa Tsekkiläisessä ravintolassa. Ravintola muistutti pitkälti suomalaista Rymy-eetua, jos otetaan pois tanssilattia ja lisätään menuun myös ruokalistat. Kaljaa kilahti pöytään heti kun olimme pöytään asettuneet, samoin snapsilasillinen paikallista...mitä nyt sitten olikaan. Annokset olivat melko hc-kokoisia, joten nälkä ei kenellekkään jäänyt. Itseasiassa oli pakko haukkaa vähän happea ruokailun päätyttyä että jaksaa vielä lähteä baareja koluamaan(pub crawling volume 5).

toisin kuin Bratislavassa, Prahassa oli todellakin valinnanvaraa kuppiloiden suhteen. Yritimme aluksi bongailla netistä kaikkia kiinnostavampia baareja mutta vaihtoehtoja nyt oli vaan niin perkeleesti että päätimme vetää fiilispohjalta, mennään sinne mikä näyttää houkuttelevalta. Jotenkin onnistuimme vain valitsemaan pääasiassa ne baarit joissa väkeä ei kovin paljoa ollut. Noh...eipähän ainakaan ollut pulaa istumapaikoista. Eräässä baarissa olimme ainoat asiakkaat, m utta baarin valaistus, jukeboxi ja hinant olivat senverran houkutteleva vaihtoehto että piti kokeilla. Yhtä sekalaista playlistia en ole kyllä ennen baareissa kuullut, jukeboxissa kun pystyi miksaamaan kappalaita ihan mielensä mukaan. Kaikki laittoivat haluamansa kappaleet listaan ja sitten vain kuunneltiin kuinka paska musiikkimaku kenelläkin oli. Itse syyllistyin melko mainstream Bon-jovi linjaan, mutta mielestäni valitsemani kipaleet olivat erinomaisia tunnelmaa nostamaan...vaikka nuo ehkä muutamaan otteeseen onkin kuultu yhdessä jos toisessakin paikassa.







Olutvalikoimaan tuli tutustuttua melko hyvin. Ei nyt kuitenkaan juopotteleman viitsinyt ruveta koska seuraavana päivänä oli tarkoitus lähteä harjoittamaan turismia vielä aamupäivästä. Siksi näinkin parhaaksi vain tyypata paikallisia olutvalikoimia parhaani mukaan, maistaen kerran jokaista(tai se oli ainakin tavoite). Parhaaksi osoittautui ehdottomasti paikallinen Kozel. Hieman moitittavaa yhdestä kuppilasta kuitenkin jäi. Pöytien keskellä nimittäin oli jonkinsortin suolarinkeli telinneitä. Luonnollisesti innostuimme rinkeleistä ja mussutimme niitä hyvällä syötöllä. Laskun tilattuamme seurasi hämmentyneitä ilmeitä kun tarjoilija ottikin rinkelitelineen pois pöydältä ja meni laskemaan puuttuvat rinkelit baaritiskille. Okei eihän ne nyt hirveästi maksanut...mutta ihan vain periaatteesta näin itse parhaaksi maksaa tippi taskunpohjalta löytyneillä pattereilla(käytettyjä). Voisi nyt jossain sentään edes vihjasta että rinkelit eivät ilmaisia olleet.




Päätimme illan klubitunnelmissa. Klubi osoittautui melko elegantiksi asiakaskuntaa myöten, hinnat olivat jopa Suomen tasoa. Sensijaan meininki oli huomattavasti laadukkaampaa kuin mitä seduloissa tottunut näkemään. Bikineissä heiluvat tanssitytöt pitäisi olla ihan normi juttu Suomessakin. Siinä se loppuilta sitten menikin. Seuraavana päivänä käppäilimme siellä täällä ja kiipesimme pitkät rappuset eräälle kukkulalle ja näköala oli hienoa katseltavaa. Sunnuntai oli muutenkin huomattavasti miellyttävämpi päivä käppäillä kaupungilla auringonpaisteen johdosta.