End of Erasmus

Joo o...taisipas taas hetki vierähtää kun viimeksi tuli bloggailtua, my bad. Nuo viimeset viikot nyt vain sattuivat olemaan melko tapahtumarikasta aikaa. Heitettiin tuossa turkkilaisen ja kanadalaisen kanssa tuo 2vko pitkä reissu ja olihan siinä reissua kerrakseen. Kyseisestä reissusta saisi varmaan romaanin kirjoitettua joten en nyt lähde edes yrittämään. Rahaa paloi 1000€(vaan) ja taisi jokunen litra erinäisiä alkoholipitoisia juomiakin lurpsahtaa kurkusta alas. Oli aika riemukasta meininkiä kaikinpuolin, mutta toki harrastimme myös kulttuuria, kävimme kerran museossa(Roomassa).

Palattuamme reissulta luvassa oli lukuisia läksiäisiä muille vaihtareille. Itse kun olin yksi viimesistä kotiinlähtijöistä niin tulipa sitten juhlittua moneen otteeseen nuo viimeiset 2vko. Toki nuo läksiäiset ovat usein hieman haikeita tilaisuuksia, mutta kyllähän sitä kaikki on sitten puolenyön jälkeen jo yhtä hymyä...I wonder why. Onneksi ei omalla kohdalla tarvinnut olla ainut kotiinlähtijä, joten vietimme läksiäisiä kolmelle vaihtarille samaa-aikaa.

Itse kävin vielä viimeisenä viikonloppuna pyörähtämässä Balaton järvellä kerrassaan romanttisissa merkeissä. Zita Szeretlek ;). Noh ei nyt aleta sen enempää herkistelemään...kotona ollaan taas :). Majoituin itseasiassa about 300m päähän viimeisimmistä asuinsijainnistani, eli kaikki samat vanhat tutut spurgut ym ovat aivan kulman takana...FFFFUUUUUU. Ei siis kyl mä iha oikeesti muutan täält viel joku päivä poish...mut hei on tää viel silti aika asiallisel sijainnil ei siitä mihinkään pääse.

Hmm...koska olen toisinaan hieman filosofinen persoona, ajattelin että voisi vaihteeksi kirjoittaa ihan asiaakin että mitenkä tämä mahtava kokemus nimeltä vaihto-opiskelu on nyt oikein vaikuttanut kaikenkaikkiaan. Vieläkään en ole yli-ihminen joka nostaa penkiltä 150kg ja ratkaisee rubicin kuution kolmessa sekunnissa, mutta silti tuntuu että jotenkin tuo kokemus on vaikuttanut syvimpään olemukseeni. Olen huomannut että olen huomattavasti rennompi kuin ennen vaihtarikokemustani, myös mielentila on keskimäärin iloisempaan/positiivisempaan suuntaan. Tosin en vieläkään hypi pellolla selvinpäin hymy korvissa ihkuen kuinka ihanaa elämä on. Mutta jokatapauksessa tunnen että tuo kokemus teki minusta jotenkin mystisellä tavalla onnellisemman kuin ennen.

Toki myös tunnen että tutustuminen uusiin ihmisiin on huomattavasti mielekkäämpää/helpompaa kuin ennen. Niin ja luonnollisesti myös englanninkielentaito on jotain aivan muuta kuin ennen. Oli hieno tunne kun neuvoin tuossa erästä brittituristia kotikulmillani että mitenkä pääsee keskustaan...eikä tarvinnut edes miettiä että mitä sanoisi...I'm so damn proud. Tähän loppuun pitäis nyt varmaan keksiä joku repäsevä ikuisesti elävä viisaus mutta ei nyt vaan oikein irtoo...varsinkin kun ottaa huomioon että mieleen tulee vain mestari Matti Nykäsen sanat "ELÄMÄ ON LAIFFII!" ...joo näillä mennään.

lukukauden loppu, seikkailun alku

Dodii nyt on sitten viimesetkin kokeet saatu pois alta, ihan kelpo arvosanoinkin jopa. Fiilikset luonnollisesti aivan mahtavat, nyt voi todellakin vain lomailla ja tehdä mitä tykkää. Lukukauden loppu meinaa kyllä myös samalla pientä "downsidea", sillä suurin osa vaihtareista alkaa tekemään jo paluuta kotiin. Tiistaina lähti kotiin 2 suomalaista lisää, enää meitä on jäljellä vain 3. Noh, luvassa on siis jälleen läksiäisjuhlia ym mutta onhan tuo hieman haikeaa.

Itsellänihän on enää reilut 4vko jäljellä, tarkoitus on tietenkin ottaa kaikki ilo irti mikä lähtee. Itseasiassa lentolippuja tuli juuri ostettua about 130€ edestä, tuohon hintaan mahtuikin 5 lentolippua. Jumalansiunasta halpalentoyhtiötä kohtaan, suorastaan taivaallista. Ensiksi on tarkoitus lähteä katsastamaan Italia,Portugali,Espanja ja Puola. Sitten takaisin Budapestiin ja katsotaan mitä seuraavaksi...tuossa vaiheessa on todennäköisesti jäljellä enää reilut 2 vko tätä vaihtaririehaa. Tosin ehkä ihan hyvä vaan ettei kerkeä pankkitiliä nyt ihan sileeksi vetämään. Ihan yksikseen ei onneksi tarvitse reissata, retkikuntaamme kuuluu lisäkseni 2 miestä, kanadalainen ja turkkilainen. Mr. Kanada on ehkä yksi kovimpia bilemiehiä ryhmästämme, meininki tulee varmasti olemaan erinomaista. Voisi vielä tarkemmin kertoa, että suunnitelmamme on seuraavanlainen: Rooma(3 päivää)->Madrid(2)->Porto(2)->Barcelona(4)->Krakow(2)->Budapest(no täällähä mie asun perkele.)

Ai melkein meinasikin jo unohtua, viime perjantaina järjestettiin farewell gala. Homman nimi oli se, että söimme ja joimme hienossa ravintolassa koko porukalla jonka jälkeen pippaloita jatkettiin eräässä hienossa ulkoilma klubissa. Ravintolailta oli erinomainen, mutta samalla hieman petollinen...syö&juo niinpaljon kuin haluat on varsin kohtalokas yhdistelmä, varsinkin kun menussa löytyy varsin nautintokelpoista viiniä ja olutta, kaikenmaailman ruuista puhumattakaan. Vaikka allekkirjoittanelella on yleensä melko hyvin homma hanskassa alkoholipitoisten nesteiden nauttimisen suhteen, mutta tuona iltana lähti ehkä hieman lapasesta. Muistikuvat tuosta ulkoilmaklubista ovat jokseenkin hatarat, mutta on se erihauska kuulla jälkikäteen kavereilta että mitenkäs se ilta sitten menikään...mutta ei siitä sen enempää.

Ilmeellä.

Jotta ei nyt ihan vain kirjoitteluksi olisi menny niin kuvamateriaali koostuu viimeisimmistä pippaloistamme.

lukukauden loppu

Dodii...saatiinpa vihdoinkin noi kokeetkin pois alta, eikä edes yhtään hylsyä tullut. Okei yks tentti viel parin viikon päästä mutta that's about it. Enpä olis uskonu että vitosta heru tähän mennessä ylivoimasesti haastavimmasta ohjelmointikurssista ever...kurssista tais päästä läpi about 5/25 oppilasta :D. Kurssin lopputyönä tuli jokaisen oppilaan tehdä joku oma sovellus...itse tuli räpellettyä matopeli, jossa madon pää ajoittain lähtee seikkailemaan ihan omia reittejään kehosta irrallaan...olin varma että proffa sanoo tylysti että "ei näin" ja antaa korkeintaan ykkösen armahdukseksi kovasta yrittämisestä. Näin ei kuitenkaan käynyt vaan proffa tuntui olevan aika mehuissaan jo siitä että mato liikkui ruudulla ja koodia oli yli 500 riviä...jepjep.

Noh nyt näyttää aika vahvasti siltä että porukka alkaa tosissaan reissaamaan kun kokeet on ohi. Tosin toiset lähtevät jo kotimatkalle, esim. tuo ranskalainen kämppis valitettavasti lähti juuri takaisin kotikulmilleen. Noh, tulipahan ainakin vietettyä miehekkäästi läksiäiset strippiklubilla. Kuvia ei valitettavasti voinut oikein ottaa :/. Kämppiksen mukana lähti 4 muuta ehkä luokassamme "kovimmat bilettäjät" ranskalaista. Ei mitään ihan turhia jamppoja kuitenkaan, kävivät esim. pöllimässä baarin edustalta 2 ainakin 10kg 1,5m korkea kasvia...kun olivat kantaneet nuo kasvit himaansa(about 1 km matka), laittoivat stereot täysille ja naapurit soittivat poliisit(klo 05 aamulla)...legendaarista.

Ehdottomasti kovimmat matkasuunnitelmat tuntuu olevan ihmisillä jotka tulevat Euroopan ulkopuolelta. Hieman yllätyin kun brasilialaisvahvistuksilla oli suunnitelmat valmiina jo ainakin 10:n kaupunkireissun varalle. Meinaavat lähteä matkaan tuossa Kesäkuun alussa ja eivät tule enää takaisin Budapestiin. Onhan sitä itsekkin alkanu vähän kelailemaan että miten nämä viimeset 6vko käyttäisi, paljon on kuitenkin vielä paikkoja joissa tekisi mieli käydä. Listalla seuraavaksi taitaa olla Barcelona+Madrid ja Slovenia. Katsotaan sitten mihin sitä vielä tekisi mieli. Juhlimisen osalta näyttää siltä, että tulevat pippalot ovat aika pitkälti läksiäisjuhlia+synttäreitä.

Huomenna lähtee suomalainen "Timonster(Timo)" vaihtariveteraani, joka oli viettänyt täällä jo yhden lukukauden ennen saapumistamme. Eikä tästä ole enää kuin 2vko ja lähtee suomalaiset tytöt ja saksalaiset. Onhan sitä kieltämättä hieman haikea tunnelma kun porukka lähtee, mutta lähtötunnelmia tasoittaa luonnollisesti riehakkaat läksiäisbileet. Meininki tulee varmasti olemaan kovimmasta päästä, yleensä kotibileet loppuvat siihen kun naapurit soittavat poliisit, pollarien saapuessa lähdemme baariin :D. Etenkin odotan saksalaisten läksiäisjuhlia. Yhden saksalaisen vaihtarin synttäreillä oli jääkaappi täynnä Löwenbrau olutta+viiniä+ties mitä...ja kaikki oli vapaasti käytettävissä. Joo taitaa kyseinen kaveri olla jostain astetta kovemmasta porvarisuvusta, saapui Budapestiin "ihan ok" bemarilla, joka sitten kyllä valitettavasti pöllittiin...noh, shit happens.

Viimekerralla poliisisedät kävivät kyllä hieman kierroksilla kun asiallinen kehotus "could you please low down the noise" ei oikein tuntunut ketään vakuuttavan, mutta kyllähän porukka sitten alkoi ottamaan hieman vakavammin kun setä huutaa siinä naama punasenä että nyt vittu se turpa kiinni ja musiikki pois. Ihan hyvä että ei pollarit samantien poistunu rakennuksesta, sillä huomasimme saksalaisvahvistuksen kanssa olevamme kusella suoraan poliisi-auton vieressä samalla kun pollarit olivat ojentamassa innokkaita bilettäjiä. En tiedä miten nuo paikalliset poliisit tuollaiseen käytökseen reagoisivat. Vaikka avoin uusille kokemuksille olenkin, ei nyt ihan heti tekisi kuitenkaan mieli lähteä kattomaan miltä näyttää entisen itäblokin kisaputkassa. Budapest kuittaa.

tilanneraporttia

Hupsista keikkaa kun aika rientäny niin että ei oo muistanu edes blogia kirjotella. Toisaalta ei tuosta "arjesta" nyt kovin paljoa kerrottavaa ole...pitäisi varmaan alkaa enemmän jotain filosofista pohdiskelua alkaa harjoittamaan. No mutta tällä hetkellä tilanne on kuitenkin se, että joidenkin vaihtarien osalta vaihtarijaksoa on jäljellä enää 5vko. Ei voi kyllä muuta todeta, kuin että aika vaan rientää niin perkeleen nopeesti ettei ehdi edes kissaa sanoa. Tai käydä vaikka kusemassa tonavaan suomenlippua heiluttaen.

Noh, 3vko kuitenkin viimepäivityksestä niin onhan tuossa ollut kaikennäköistä. Viimeisin trippi tuli tehtyä Wieniin...eikä tosiaan ollut mikään ihan turha kaupunki. Kyseessä on ehdottomasti hienoin kaupunki missä on tullut käytyä...puutarhat kukoistavat, jopa ratikkapysäkeiltä saattaa löytää 5m korkeita uljaan näköisiä patsaita. Kaikki vaan tuntui olevan niin suurta ja mahtavaa että kyllähän siinä pientä ihmistä alkaa kummasti ihmetyttämään. Wienissä tuli vietettyä kokonainen viikonloppu, nukuttua tuli yhteensä noin 6h...mutta hauskaa oli :).












Kokoonpanomme oli tällä kertaa melko suppea. Seurueeseen kuului lisäkseni vain 2 vaihtaria, jannut olivat saksasta ja portugalista. Sellainen muukalaislegioona tällä kertaa. Homman nimi oli aika tuttu ennestään, katellaan päivät kaupunkia ja yöllä sitten yöelämää...varsin toimivaksi osoittautunut konsepti. Kaikki ei kyllä aivan nappiin mennyt, sillä portugalilaisvahvistus ei päässyt lauantaina yökerhoon, violetin värisen paitansa takia. Kyseinen väri kuulemma on kuulemma suosittu homoseksuaalien keskuudessa. Noh eipä Tiago siitä paljon alkanut häpeilemään vaan ilmotti portsarille asiallisesti että on hoidellut elämänsä aikana ainakin 10x enemmän naisia kuin sikaniskakaappihomo portsari elämänsä aikana. Itävallassa on tosiaan saksasta tuttu "melko tiukka" dresscode ym shaissea...mutta minkäs teet.

Wienin piti kuulemma olla melko kallis kaupunki, mutta jos nyt Suomen hintatasoon verrataan niin aika halvalla kyllä pääsi. Marketista sixpackiä kainaloon n.3,5€ ja viinipulloa 2€. Varsin juomakelpoista tavaraa molemmat olivat. Eikä tosiaan tarvinnut tässäkään tapauksessa lähteä mitään alkon vastinetta lähteä etsimään jos halusi olutta vahvempaa(no kuka nyt semmmossii!). Tuntuu olevan skandinaavien vitsaus tuo viini/viina valtion lafkaan ja markettiin pelkkää olutta/siideriä. Ja sehän nyt vituttaa kuin apinaa hississä.




Vissii sanomattaki selvää että selvinpäin oltiin liikenteessä. Iltapalaa vaan vähän nautiskellaan. Eikä muuten jääny yhtään nälkä.

Eniveis tällä hetkellä tosiaan tilanne on se, että enää 9vko jäljellä tätä elämystä...ja vielä paljon nähtävää/koettavaa olisi kyllä jäljellä. Opiskelu toisinaan hieman hankaloittaa elämistä, sillä nyt lukukauden lähestyessä loppuaan täytyy välillä jopa vähän kokeisiin lueskella ym. Pitäisipä vielä parin viikon sisään saada koodattua matopelikin...kun nyt tuon viimeksimainitun ryökäleen valmiiksi saa niin voi jo huokaista helpotuksesta, sillä sitten on ehdottomasti haastavin osio ohitse. Ohjelmointikurssia lukuunottamatta melko hyvin tuntuu pärjäävän, kun opiskelee huolella kurssin kotisivuilta löytyvät materiaalit(kelailee ne 150 kelmua powerpointia jne). Unkarinkielen kurssikoe tulee varmasti olemaan aikamoista arpapeliä...kyseisessä kielessä kun on noita päätteitä verbeille ym kuin puita metsässä. Kyseisessä kielessä on vielä ehdottomasti hauskinta se, että kokonaisen lauseen saattaa pystyä sanomaan yhdellä sanalla...esim. "poistua rakennuksesta = hazaérkeznek"...melko loogista eikö vain. Noh...onneksi on sentään apuna viehättävä natiivi unkarinkielen yksityisopettajaneitokainen ;). Joo koitellaan jatkossa hieman aktiivisemmin kirjotella.

Sitä sun tätä+München

Hieman on taukoa ollut edellisestä päivityksestä joten ajattelin että ihan hyvä vähän kelailla että mitäs kaikkea sitä onkaan tapahtunut. Tähän mennessä tästä bloggailusta on ehkä saanut jokseenkin sellasen kuvan että sitä vaan ravataan baareissa päivittäin ja reissataan viikonloput...mutta kyllähän sitä opiskellakkin tosiaan täytyy. Panin tuossa merkille että tuossa yliopistossamme tosiaan pidetään melko tiukkaa linjaa joidenkin aineiden suhteen. Niinsanotut täyteaineet, kuten business management, ei nyt järin haastavaa ole tähän mennessä ollut.

Ohjelmointikurssimme alussa rofessori kerto että kerran saa olla pois labrasta ja 9/11 kotitehtävää pitää vähintään palauttaa. Aloinkin vähän ihmettelemään kun labroissa keskimäärin 8/15 oppilasta, mutta viimekerralla proffa alotti tunnin suht tylysti pistämällä kiertämään nimilistan oppilaista, jotka ovat kurssilla. Olennainen elementti tuossa nimilistassa oli punainen tussi...ja sitä muuten oli sitte vähintäänkin 50% kurssilla opiskelevien kohdalla. Ekana tuli mieleen että punainen olis joku "nonii koittakaas vähä ryhdistäytyy", mutta ei...se oli suoraan ns. "FAIL" kurssista, ihan turha edes yrittää selitellä mitään...noh, onneksi ei sattunut omalle kohdalle. Tunnollinen opiskelija kun olen...

On tosiaan edellämainittu kurssi lisännyt pientä haasteenpoikasta tähän "arki on yhtä juhlaa" meininkiin, muutaman yön joutunu joutunu valvomaan kotitehtäviä tehdessä. Parit bileetkin joutunu skippaamaan...joo kyllä pitäis lailla kieltää tollaset kurssitarjottimet vaihtarien osalta. Opiskelusta vaihtarien kanssa voisi vielä hieman kertoa. Nimittäin tuo yleinen henki/meininki vaihtarien kesken myös koulussa, on jotain ihan muuta kuin tottunut "perus opiskelukaverien kesken" näkemään. Ihmiset ihan oikeasti tuntuvat nauttivan kun saavat taas viettää aikaa toistensa seurassa, vaikka kyse olisikin vain luennosta ja edellisen kerran nähty edellisenä päivänä. Meininki on vaan jotain aivan muuta verrattuna perussuomalaisiin hädin tuskin kuuluviin "moro" murahduksiin/mulkoiluihin. Ei sillä että nyt mitenkään dissaisin "perussuomalaista" sosialisointia koulussa, itsekkään kun en aina nyt satu mikään helvetin päivänsäde olemaan. Täytyy vain myöntää että jotenkin sitä menee huomattavasti positiivisimmilla fiiliksillä tunneille...vissiin alkanu tarttumaan joku Etelä-Eurooppalainen sosialisointikulttuuri tai jotain. Ei välttämättä mikään maailman paskin asia kuitenkaan...

No kai sitä pitää vielä kertoa uusimmasta matkasta joka tuli tossa tehtyä nyt ensimmäistä kertaa isolla vaihtariporukalla. Kyseessä oli nimittäin mentoriemme(tutorien) järkkäämä matka Müncheniin(Saksa that is). Reissu oli kyllä erittäin onnistunut, vaikka ainahan nyt jotain paskaa löytyy, siitä ei pääse mihinkään. Vaikka bussimatka kesti 10h, matka taittui melko rattoisasti...toisinsanoen portugalilaisvahvistus toi kunnon poppivehkeet ja viinistä/kaljasta ei ollut puutetta. No ei vissiin yllärinä tullu taas joo. Nukkumisesta bussissa ei yksinkertaisesti tullut mitään ja Müncheniin saavuttuamme aloitimme heti kaikenmaailman turistikierrokset. Eipä siinä mitään, liikkeessä kun pysyy niin ei siinä kerkiä alkaa ramasemaan.









Koluttuamme BMW museon, vierailtuamme aivan jäätävän isolla stadionilla(allians stadium), pistäydyttyämme korkeassa tornissa, pääsimme vihdoin ottamaan vähän lepiä hostelliin(joka oli sekin varsin laadukas). Pikku päikkärit siinä kerkes nappaamaan, vähän pörräämään itekseen hostellin lähistöllä ja sitten olikin illallisen vuoro. Oluthuoneeseen ja litran tuoppia käteen, pihviä naamaan ja saksalaisia nahkahousuja ihmetellessä jne. Illallisen jälkeen vuorossa oli tietenkin pippalot. Pippalot vietimme aivan jäätävän isolla klubilla, vastaavaa en ollut koskaan nähnyt. Kerroksia kyseisessä laitoksessa taisi olla ainakin 4. Hauskaa oli ja pitihän sitä nukkumaankin mennä jotta jaksoi seuraavana päivänä lähteä opastetulle turistikierrokselle(ranskalaisvahvistukset tosin jäivät koomaamaan sänkyihin).

Ei nyt jaksa aivan kaikkea tuolta reissulta kertoa...eihän tätä soopaa jaksa muuten kukaan kokonaan lukea loppuun. Päivä pörrättiin taas Münchenissä ja sitten oli vuorossa illallinen+bileet&so on. Münchenistä voisin senverran kertoa että on muuten tosiaan vierailsemisen arvoinen paikka. Todella hieno kaupunki kaikinpuolin. Mutta huomaa kyllä että finanssikriisi löytänyt tiensä myös Müncheniin. Jos nyt kyseessä olisi jonkinsortin korkeata finanssistatusta pitävä kaupunki, luulisi nyt kaduilla edes vähän laadukkaampaa menopelia löytyvän. Silmiin kun pisti jatkuvalla syötöllä jotain perus duunari automobiilia, kuten Bentley, Maserati, Ferrari, Maybach...Lamborginia näkyi kanssa. Tietenkin perus Audi S4/BMW M6 ym mukaanlukien.













Sunnuntaina teimme vielä pikku tripin erääseen linnaan kotimatkallamme. Näköalat oli todella hienot, välillä sitä vaan tuijotti suu auki ja kirosi mielessään miksi Suomessakin ei ole vuoria. Bussimatka takaisin oli sitten juurikin se "jotain paskaa kiintiö" mikä täytyy jokaisella matkalla olla mitä ilmeisemmmin. Jos on paljon kivaa niin täytyy myös olla jotain armotonta paskaa...muuten menee luonnonlait vinksalleen tai jotain. Asiat kun täytyy olla balanssissa. Okei ehkä tuon paluubussimatkan "ei niin mukavaan" elämykseen vaikutti hieman liian ponteva nesteytys noissa viimeisen illan karkeloissa. Mutta kyllä tuo bussimatka muutenkin oli aikamoinen koitos, sillä kuljettaja ei halunnut pitää ilmastointia päällä kaikenaikaa kenties(kenties halus säästää bensaa tai jotain) ja bussissa vaan nyt oli ilmankosteus jotain tropiikin luokkaa jne. Noh eniveis semmosta tällä kertaa :). Ai prkl kai sitä pitää kuvaakin laittaa esiin kerta tuli otettua...

Praha

Viimeviikonloppuna tuli tosiaan tehtyä viikonloppureissu Prahaan. 8h bussimatka kuulosti kyllä hieman puuduttavalta ennen matkan alkua, mutta hyvinhän se meni. Bussissa oli vain noin 10 henkeä joten kaikki sai leveillä ihan mielensä mukaan...itse päädyin ottamaan nokoset käyttäen hyväksi vain kolmea istuinta. Matkustimme yöbussilla, joten maisemiakaan ei pahemmin pystynyt väijymään. Senverran kuitenkin näimme, että mitä lähemmäs saavuimme kohdettamme, sitä enemmän oli lunta ympärillämme. Näytti vahvasti siltä, että vuorossa on turistileikki jäätävässä lumimyräkässä.









Prahassa oli tosiaan vielä täysi talvi päällä. Mutta ei pieni lumisade parin pakkasasteen kera lannistanut seikkailumieltämme. Tilanne näytti huomattavasti paremmalta kuin Bratislavassa pari viikkoa takaperin, lumisade nyt vaan on miellyttävämpi kuin tuo vetinen vaihtoehto. Saavuimme Prahaan klo 07 lauantaiaamuna, joten kaduilla oli melko hiljaista. Heti alkumetreillä silmään pisti kuitenkin kaupungin siisti yleisilme. Graffiteja ei pahemmin näkynyt(toisin kuin Budapestissa), eikä kerjäläisiä saati kodittomia ihmisiä. Hostelliin pääsimme luovuttamaan laukkumme vasta klo 09, joten päätimme pitää noin 45min pitkän aamupalasession kahvilassa. Kyseessä oli ehkä yksi massiivisimmista aamupaloista kautta aikojen...kahvilassa kun oli melko hyvännäköisiä leivonnaisiakin niin mentiin sitten pidemmän kaavan mukaan. Olihan sitä hyvä syödä että ei ala turistin askel laahustamaan heti alkumetreillä.


Turisteista puheenollen emme todellakaan olleet ainoat Prahassa. Prahaan oli nimittäin tullut aikamoinen turistilauma viikonloppua viettämään. Kaduilla kävellessämme ympärillä kuului jatkuvasti jotain japani/kiina akselilta, saksaa,ranskaa, espanjaa...toki suomeakin pariin otteeseen. Kokemukset paikallisesta väestöstä rajoittuivatkin pitkälti kahviloiden/baarien/ravintoloiden työntekijöihin. En tosin ihmettele että miksi Prahaan oli saapunut paljon turisteja, sillä kaupunki oli todella näkemisen arvoinen. Joki jakoi kaupungin kahteen osaan samaan tapaan kun Budapestin. Praha vaikutti melko samantyyliseltä kuin Budapest, mutta huomattavasti siistimpi...tosin hinnatkin olivat hieman korkeammat.

Päivä kului pitkälti nähtävyyksiä katsellessa ja muutamassa museossakin tuli pistäydyttyä. Sää oli kuitenkin senverran kolea, että kahviloissa tuli lämmiteltyä about 2h välein. Prahan suosituin nähtävyys, 1000 vuotta vanha linnake, oli kyllä armottomin turistirysä kautta aikojen. Jopa kirkossa oli matkaoppaita sopertamassa ties mitä kieliä ja väki nappaili kuvia minkä kerkesi. Jos ei pidä turisteista niin turistihelvetti voisi olla aika osuva sana kuvaamaan tuota suosituinta nähtävyyttä Prahassa.














Usean kilometrin tallustelun jälkeen oli vihdoin illallisen aika. Päätimme illallistaa Tsekkiläisessä ravintolassa. Ravintola muistutti pitkälti suomalaista Rymy-eetua, jos otetaan pois tanssilattia ja lisätään menuun myös ruokalistat. Kaljaa kilahti pöytään heti kun olimme pöytään asettuneet, samoin snapsilasillinen paikallista...mitä nyt sitten olikaan. Annokset olivat melko hc-kokoisia, joten nälkä ei kenellekkään jäänyt. Itseasiassa oli pakko haukkaa vähän happea ruokailun päätyttyä että jaksaa vielä lähteä baareja koluamaan(pub crawling volume 5).

toisin kuin Bratislavassa, Prahassa oli todellakin valinnanvaraa kuppiloiden suhteen. Yritimme aluksi bongailla netistä kaikkia kiinnostavampia baareja mutta vaihtoehtoja nyt oli vaan niin perkeleesti että päätimme vetää fiilispohjalta, mennään sinne mikä näyttää houkuttelevalta. Jotenkin onnistuimme vain valitsemaan pääasiassa ne baarit joissa väkeä ei kovin paljoa ollut. Noh...eipähän ainakaan ollut pulaa istumapaikoista. Eräässä baarissa olimme ainoat asiakkaat, m utta baarin valaistus, jukeboxi ja hinant olivat senverran houkutteleva vaihtoehto että piti kokeilla. Yhtä sekalaista playlistia en ole kyllä ennen baareissa kuullut, jukeboxissa kun pystyi miksaamaan kappalaita ihan mielensä mukaan. Kaikki laittoivat haluamansa kappaleet listaan ja sitten vain kuunneltiin kuinka paska musiikkimaku kenelläkin oli. Itse syyllistyin melko mainstream Bon-jovi linjaan, mutta mielestäni valitsemani kipaleet olivat erinomaisia tunnelmaa nostamaan...vaikka nuo ehkä muutamaan otteeseen onkin kuultu yhdessä jos toisessakin paikassa.







Olutvalikoimaan tuli tutustuttua melko hyvin. Ei nyt kuitenkaan juopotteleman viitsinyt ruveta koska seuraavana päivänä oli tarkoitus lähteä harjoittamaan turismia vielä aamupäivästä. Siksi näinkin parhaaksi vain tyypata paikallisia olutvalikoimia parhaani mukaan, maistaen kerran jokaista(tai se oli ainakin tavoite). Parhaaksi osoittautui ehdottomasti paikallinen Kozel. Hieman moitittavaa yhdestä kuppilasta kuitenkin jäi. Pöytien keskellä nimittäin oli jonkinsortin suolarinkeli telinneitä. Luonnollisesti innostuimme rinkeleistä ja mussutimme niitä hyvällä syötöllä. Laskun tilattuamme seurasi hämmentyneitä ilmeitä kun tarjoilija ottikin rinkelitelineen pois pöydältä ja meni laskemaan puuttuvat rinkelit baaritiskille. Okei eihän ne nyt hirveästi maksanut...mutta ihan vain periaatteesta näin itse parhaaksi maksaa tippi taskunpohjalta löytyneillä pattereilla(käytettyjä). Voisi nyt jossain sentään edes vihjasta että rinkelit eivät ilmaisia olleet.




Päätimme illan klubitunnelmissa. Klubi osoittautui melko elegantiksi asiakaskuntaa myöten, hinnat olivat jopa Suomen tasoa. Sensijaan meininki oli huomattavasti laadukkaampaa kuin mitä seduloissa tottunut näkemään. Bikineissä heiluvat tanssitytöt pitäisi olla ihan normi juttu Suomessakin. Siinä se loppuilta sitten menikin. Seuraavana päivänä käppäilimme siellä täällä ja kiipesimme pitkät rappuset eräälle kukkulalle ja näköala oli hienoa katseltavaa. Sunnuntai oli muutenkin huomattavasti miellyttävämpi päivä käppäillä kaupungilla auringonpaisteen johdosta.